Teknologian merkitys typografian kehityksessä
Sen jälkeen kun Johannes Gutenberg keksi 1400-luvulla liikkuvan kirjasin, typografian alalla on tapahtunut merkittävää kehitystä. Typografia, jota käytettiin aikoinaan kuninkaallisen valuutan ja sinettien leimaamiseen, on nyt osoittautunut yhdeksi tärkeimmistä elementeistä monimutkaisissa suunnittelutöissä.
Teknologian ansiosta Font API:n käyttöönotto on johtanut siihen, että on löydetty uudelleen, kuinka hyvin fontit voidaan näyttää mobiililaitteissa käyttökokemuksen parantamiseksi. Typografian jokaisessa kehitysvaiheessa teknologialla on varmasti ollut valtava rooli sen parantamisessa ja hyväksyttävyydessä niin katsojien kuin käyttäjienkin keskuudessa.
Läntisen typografian nousu
Länsimaisen typografian uskotaan alkaneen kehittyä pääasiassa 1400-luvun puolivälissä, jolloin kirjasintyypit, fontit ja tyypit alkoivat ilmaantua. Tämä johtui pääasiassa liikkuvan kirjasinpainatuksen nopeasta kasvusta, joka avasi uusia mahdollisuuksia tekstin jäljentämiseen länsimaiselle kulttuurille. Nyt saatat ajatella, "mitä ihmettä on liikkuva kirjasintulostus?" No, kirjainten liikkuvuudella tarkoitetaan yksittäisiä erikokoisia kirjaimia, jotka on valettu Gutenbergin keksimän laitteen avulla. Tekstin toisto oli äärimmäisen yksinkertaista. tarvitsee vain järjestää metallikirjaimet erilaisiin yhdistelmiin merkityksellisen tekstin luomiseksi.
Tuolloin vallitseva kalligrafinen käsiala alkoi syrjäytyä muodikkaalla goottilaisella kädellä, joka koostui vino- ja vaakasuorista viivoista, hienoista kaarevista viivoista ja raskaita pystysuuntaisista viivoista. Siten goottilaisista kirjaimista tuli Gutenbergin aikana suosituin valinta lohkojen kaiverrukseen. Mutta parasta oli, että kehitys ei pysähtynyt ja se alkoi saada inspiraatiota useista muista kirjoitusmuodoista. Käsityöläiset etsivät jatkuvasti uusia inspiraation lähteitä, kuten pimeän keskiajan raamattuja, roomalaisia kirjoituksia jne. luodakseen uusia kirjainmuotoja. Tärkeä asia tässä on huomata, että Gutenbergin keksimä tekniikka syntyi Aasiassa jo muutama vuosisatoja sitten.
Mikä johti typografian tarpeeseen?
Typografia oli jo alkanut vakiinnuttaa asemansa hyvin yksityiskohtaisena ihmisen luovuuden muotona. Mieleen tulee kuitenkin kysymys, mikä johti uusien ja erilaisten välimerkkien, kirjainten ja numeroiden tulkintojen tarpeeseen? No, voidaan olla samaa mieltä siitä, että luettavuudella on jotain tekemistä sen kanssa. Kun ihmiset oppivat lukemaan, heidän aivonsa eivät enää halunneet tehdä mitään järkeä yksittäisistä kirjaimista. He alkoivat nähdä sanoja muotojen muodossa tai eri muotojen yhdistelmänä.
Esteettistä vetovoimaa pidettiin yhtenä muista syistä. Samoin kuin rakennusta ei rakenneta yhdestä ainoasta tiilestä, sanaa ei myöskään tehdä yhden tyyppisestä kirjaimesta. Renessanssin alkaminen voi olla suurelta osin myötävaikuttanut siihen, että informaatiovallankumous oli jo luonut kipinän, jossa muutos vaikutti väistämättömältä. Pikkuhiljaa aika juoksi kohti modernia aikaa. Puiset fonttimuotit syntyivät, joita käytettiin harvoin suurten kirjasimien tulostamiseen lukuun ottamatta fontteja, jotka voidaan luoda metallisilla fonttimuotilla. Tekniikka parani ja mahdollisuudet typografian kehittymiseen valtavasti kasvoivat huomattavasti. 1890-luvulla keksittiin linotyyppikone, joka mahdollisti kirjasinrivien kirjoittamisen kerrallaan 90 merkin näppäimistön avulla. Tämä oli ensimmäinen askel kirjainten manuaalisen järjestämisen vähentämisessä. Hienoa oli, että valmistetut kirjemuotit saatiin heti käyttöön. Sen lisäksi se merkitsi myös sitä, että kirjemuotteja voitiin valmistaa jatkuvasti ja ihmiset pääsivät käsiksi tietoihin helpommin ja nopeammin.
1600- ja 1700-luvuilla alkoi ilmaantua uusia suuntauksia, jotka antoivat typografialle paremman ulkonäön ja esteettisen vetovoiman. Suurempi kontrasti annettiin kirjaimille ohuilla ja paksuilla viivoilla, kun taas suluissa olevat serifit muuttuivat suoriksi viivoiksi. Siirtyminen roomalaisiin kirjasintyyppeihin oli ilmeistä, ja suuri tunnustus kuuluu Johann Fleischmannille, John Baskervillelle ja William Caslonille, koska he ovat antaneet huomattavan panoksen tähän siirtymiseen.
Typografian edelleen parantaminen ja kehittäminen
Teollisen vallankumouksen ansiosta nopea kehitys alkoi tapahtua ja uudempia teknologioita ja tekniikoita alkoi ilmestyä. Painotekniikan tulo auttoi monia suunnittelijoita luomaan erilaisia fontteja, jotka auttaisivat entisestään typografian kehitystä.
Sitten tuli valoladontakoneiden aika, joiden kautta hahmot heijastettiin valoherkälle kalvolle tai paperille ja kehitettiin valokuvakemikaalien avulla. On ilmeistä, että nämä teknologiat tarjosivat rajallisia kasvumahdollisuuksia, mutta niiden tulo loi pohjan graafisen taiteen valoisalle tulevaisuudelle. Se itse asiassa loi vahvan pohjan nykymaailman digitaaliselle tyypille. Näillä koneilla pystyttiin tuottamaan täysin skaalautuvia fontteja, mikä ei ollut fyysisellä tyypillä ollenkaan mahdollista.
Samanlaista kehitystä tapahtui tietotekniikan maailmassa, jossa edistyttiin jatkuvasti kohti teknologian parantamista ja edistymistä. Valokirjoitusjärjestelmistä tuli erittäin suosittuja, ja valmistajat, kuten Mergenthaler/Linotype, Compugraphic, Alphatype jne., taistelivat lujasti saadakseen markkinaosuuttaan. Mutta ainoa ongelma oli, että nämä koneet olivat erittäin kalliita ja vain suurilla yrityksillä tai suurilla taloilla oli varaa niihin.
Muutoksen aika
Kaksi miestä, Charles "Chuck" Geschke ja John Warnock unelmoivat jostain suuresta ja he tekivät sen, mitä olivat haaveilleet. Vuonna 1982 nämä kaksi miestä perustivat "Adobe Systemsin". Tuolloin kukaan ei olisi uskonut, että heidän panoksensa teknologian maailmaan pysyy kuolemattomana ikuisesti. He halusivat ratkaista ongelmia eri tavalla ja tilaisuus koputti heidän ovelleen. Steve Jobs, joka työskenteli tuolloin Canonin kanssa rakentaakseen LaserWriterin, vaati ohjelmiston, jonka avulla hän voi yhdistää sen laitteen laitteistoon. Adobe antoi hänelle tarvittavan ohjelmiston – PostScriptin. He jopa keksivät vihjaustekniikan PostScriptille, jotta tyyppien ulkonäköä voitaisiin parantaa sivulla. Kuitenkin, isompi osa tarinaa oli, että PostScript-ohjelmiston keksiminen mahdollisti eri valmistajien tulostimet ja tietokoneet helposti toimimaan keskenään. Kirjasinkirjastojen ja ladontajärjestelmien aikakausi oli vihdoin päättymässä. Lisensoimalla uusia ja perinteisiä kirjasinmalleja Adobe pystyi tarttumaan tietojenkäsittelyn maailmaan tuotteillaan. Linotypen ja Monotypen eri tyylejä koskevien lisenssien saaminen auttoi heitä jatkamaan vanhempien kirjasintyyppien perinteitä ja perinteitä.
Tämä oli vaihe, jolloin painatuksen ja kirjasinmaailma alkoi mullistaa ja sitä voidaan pitää kirjasin luomisen kulta-aikana. Nykyään vielä varsin vallitsevat mittasuhteet ja tyylit saivat lisää hienostuneisuutta ja alkoivat saada suosittuja suunnittelijoiden keskuudessa. Perinteiset kirjasimet, kuten San-Serif, Scripts, Slab, Serif jne. otettiin käyttöön, ja niistä tuli fonttivalimoiden perusta. Adobe tiesi, mitä heidän oli tehtävä, ja heidän laiteriippumaton ohjelmistonsa auttoi heitä valloittamaan nopeasti nousevat fonttimarkkinat. Geschke ja Warnock ymmärsivät, että henkilökohtaisen julkaisun menestyksen jatkamiseksi he tarvitsivat loistavaa tyyppiä. Tämä johti neuvotteluihin International Typeface Corporationin ja Adoben välillä kirjasimien sisällyttämiseksi tuleviin PostScript-versioihin. Kesä kivi, Adobe palkkasi tunnetun typografin typografian johtajaksi. Tämä auttoi Adobea entisestään tulemaan kirjasinten viralliseksi jakelijaksi useille yrityksille kaikkialla maailmassa.
Modernin typografian päivät
Tietokonejärjestelmien alkuaikoina kirjasintyypit perustuivat pääasiassa ASCII:hen, joka koostui vain 128 merkistä. Tämä osoittautui rajoitukseksi tietokoneiden myynnissä. Oli selvää, että tietokonejärjestelmät vaativat yleismaailmallista merkistöä asioiden helpottamiseksi ja uusien mahdollisuuksien avaamiseksi. Tämä johti Unicode-merkistön perustamiseen, joka voidaan helposti sisällyttää monitasoisiin tai asiakaspalvelinsovelluksiin sekä verkkosivustoihin. Pikkuhiljaa asiat alkoivat ottaa uutta suuntaa ja typografiasta tuli erikoisala. Internetin kasvun myötä kokeilujen ja uusien kirjasimien käyttöön ottaminen laajeni valtavasti. Teknologia teki jatkuvasti osansa typografian parantamiseksi ja kehittämiseksi tavalla, joka saa helposti hyväksynnän ja arvostuksen lukijoilta ja käyttäjiltä.
Vuonna 1995 julkaistiin ensimmäinen Netscape-selain, joka loi mahdollisuuden monipuolistaa kirjasimia. Verkkostandardien asteittaisen kehittymisen myötä erilaisten verkkofonttien mukauttamisesta ja hyödyntämisestä tuli paljon helpompaa ja kätevämpää. Lisäksi henkilökohtaisten tuotteiden myynti ja käyttö; tietokoneista tuli myös helppoa, kun järjestelmään otettiin Unicode. Maailma oli vähitellen siirtymässä aikakauteen, jossa teknologia vakiinnutti asemansa kaikilla ihmiselämän osa-alueilla. Typografia alkoi vaikuttaa graafiseen suunnitteluun ja suunnittelijat alkoivat lisätä tekstiä grafiikan ohella houkutellakseen ja sitouttaakseen kävijöitä.
Muutaman viime vuosikymmenen aikana on keksitty lukuisia teknologioita ja tekniikoita, jotka ovat edelleen auttaneet verkko- ja painoteollisuuden kasvua ja kehitystä. HTML:n aikana näytettävät tyylit ja fonttipinnat riippuivat täysin käyttäjän käyttämän tietyn selaimen asetuksista. Asiat saivat kuitenkin jyrkän käänteen verkkofonttien käyttöönoton myötä. Nämä kirjasimet on erityisesti määritetty toimimaan selaimissa, ja niiden avulla käyttäjät voivat käyttää kirjasimia, joita ei ole asennettu heidän tietokoneisiinsa. Kiitos tästä ominaisuudesta menee itse asiassa CSS:lle, joka auttaa etsimään varakirjasimia, vaikka kirjasinta ei olisi asennettu järjestelmään.
Älypuhelimien ja tablettien aikakaudella suunnittelijoilla on lukuisia vaihtoehtoja oikean typografian valinnassa. Internetin jatkuvan kasvun ja laajentumisen myötä tarve monipuolisille ja uusille fonteille kasvaa jatkuvasti. Suunnittelijoille on tarjolla useita uusia työkaluja uuden fontin suunnitteluun. Mahdollisuudet luovuuden esittelemiseksi ovat lisääntyneet huomattavasti. Niin monien muutosten ja kehityskulkujen jälkeen typografia on kehittynyt suunnittelu- ja taidemuotona, jota suunnittelijat käyttävät yhä enemmän ilmaistakseen luovuuttaan ja intohimoaan taiteeseen. Nykyään voidaan myös nähdä, että malleja tehdään yksinkertaisesti erilaisilla fonteilla, jotka luovat upean vaikutelman.
Yllä olevasta keskustelusta käy selvästi ilmi, että typografia ja tekniikka ovat kulkeneet käsi kädessä kohti edelleen edistymistä ja kehitystä. Keksintönsä alkuajoista lähtien typografia ei ole vain tarjonnut meille keinoja viestiä viestien kautta kirjoittamalla, vaan myös luonut uuden taiteen muodon, jolla on loputtomat mahdollisuudet kehittyä ja kasvaa. On kuitenkin vaikea kuvitella, mikä olisi ollut typografian kohtalo, ellei tekniikka olisi aina ollut rinnallaan. Teknologia toimi välineenä, jonka kautta typografia saattoi ilmaista todellista kauneuttaan ja viehätysvoimaansa maailmalle. Teknologisen kehityksen myötä elämämme jatkuu, joten on nähtävä, kuinka typografia kehittyy edelleen tulevina vuosina.