5 innovatiivista tutkimusmenetelmää, joita voit kokeilla suunnittelutiimisi kanssa

Useimmat web-suunnittelutiimit käyvät läpi usein toteutusjakson, jolloin innovaatiot siirtyvät taka-alalle vain suunnittelun toimittamisessa ajallaan ja juuri sen verran, että niitä on riittävästi asiakkaan hyväksynnän saamiseksi.

Jos myös web-suunnittelusi käy läpi samanlaisen riittävän tuottavuuden, mutta ei innovaatioita, on aika esitellä uusia tapoja edistää innovatiivista ajattelua suunnittelutiimissäsi.

Alla on viisi suosittua aktiviteettia, joiden pitäisi auttaa suunnittelutiimiäsi keksimään uusia ideoita ja näkökulmia asiakaskuntallesi suunniteltaessa. Sukeltakaamme suoraan niihin.

1 Walt Disney -menetelmä – Aivoriihi

Walt Disney -menetelmä on yksi yksinkertaisimmista aivoriihitoiminnoista, jonka voi tehdä koko suunnittelutiiminne kanssa. Walt Disney -menetelmän painopiste on tarkastella ongelmaa – tässä tapauksessa asiakkaan vaatimuksia ja visiota – kolmesta eri näkökulmasta, jotta varmistetaan, että lopullinen suunnittelu vastaa kaikkiin asiakkaan tarpeisiin.

Robert Diltsin vuonna 1994 kehittämä menetelmä käyttää kolmea näkökulmaa: haaveilijat, realistit ja kriitikot. Myös neljäs näkökulma (ulkopuoliset) on osa tätä menetelmää, mutta se ei tuo pöytään mitään suunnitteluongelman kannalta oleellista.

Koko suunnittelutiimi ottaa yhden näkökulman paikan tietyssä tiimissä ja merkitsee sitten ylös esiin tulevat eri kohdat. Tätä toistetaan, kunnes kaikki näkökulmat on käytetty. Lopputuloksena on kattava luettelo kohdista, joita lopullisen suunnittelun tulee käsitellä. Tämän lähestymistavan pääperiaate on mahdollistaa rinnakkainen ajattelu suunnittelukonseptin luomiseksi, arvioimiseksi, rakentamiseksi ja kritisoimiseksi.

Ensimmäisessä näkökulmassa (unelmoijat) ryhmä lähestyy ongelmaa generoimalla ideoita, joilla ei ole käytännöllisyyden rajoituksia. Tässä vaiheessa painopiste on kritiikin pelon poistamisessa, joten kaikki ideat ja ajatukset merkitään muistiin.

Realisteina ryhmä siirtyy käytännöllisempään ja realistisempaan tapaan toteuttaa edellisessä vaiheessa syntyneitä ideoita. Tässä vaiheessa pohditaan käytännön ratkaisuja ”unelmien” toteuttamiseen (edellisessä vaiheessa ajateltuina), ja tässä vaiheessa nostetaan esiin kysymyksiä, jotka liittyvät unelmien toteuttamisen aikatauluihin, kustannuksiin ja muihin toiminnallisiin näkökohtiin.

Seuraavassa vaiheessa ryhmä toimii kriitikkona, kriittinen ajattelu painottuu tässä vaiheessa. Jokainen edellisen vaiheen ”ratkaisu” analysoidaan tarkasti heikkouksien varalta. Heikot ideat jäävät pois, ja lopputuloksena on lista toteutettavissa olevista suunnittelukonsepteista selkeämmällä toimintasuunnitelmalla.

Walt Disney -menetelmä on lineaarisuutensa vuoksi saavuttanut suosiota hyvänä työkaluna kriittisen ajattelun edistämiseen suunnittelutiimissäsi. Usein tällaisen istunnon tulos tarjoaa arvokkaan toimintasuunnitelman, joka voi edelleen parantaa suunnittelutiimisi tuottavuutta.

2 Tunteiden matriisi

Ero hämmästyttävän suunnittelun ja yleisen suunnittelun välillä on se, että hämmästyttävä muotoilu osuu syvemmälle kuin vain visuaaliset aistit. Oikein muotoiltuna muotoilu voi saada katsojan tuntemaan tunteita – iloa, onnea, synkkyyttä jne. – alitajunnan tasolla. Tämä on ”Empathy Mappingin” tai ”Tunteiden matriisin” luomisen ydinajatus. Suunnitellaksesi jotain hyödyllistä, sinun on ensin ymmärrettävä yleisösi. Mitä enemmän suunnittelutiimisi tietää yleisöstään, sitä parempi se on.

Tämän menetelmän avulla tiimi voi sijoittaa itsensä loppukäyttäjän valintoihin ja sitten huomioida, mitä käyttäjä sanoo, ajattelee, pelkää ja tekee. Perinteinen matriisi näyttää suunnilleen tältä:

Usein myös käyttäjän kohtaamien haasteiden viides ulottuvuus. Nyt suunnittelutiimin on kirjoitettava pisteitä, jotka he voivat ajatella jokaisesta neljästä (tai viidestä) osiosta. He voivat laittaa ajatuksensa kartalle post-it-muistiinpanojen avulla.

Kun Tunteet Matrix on valmis, se tarjoaa uskomattoman käsityksen siitä, mitä ja miten loppukäyttäjä voi reagoida suunnittelukonseptiisi. Mikäli mahdollista, vielä parempi vaihtoehto on myös antaa asiakkaasi täyttää matriisi, jotta tiimilläsi on ensikäden tietoa päästäkseen alkuun.

3 Belbinin hahmoa

Alkuperäisensä Raymond Meredith Belbinin mukaan nimetty Characters of Belbin -menetelmä pyörii ajatuksen ympärillä, että jokainen tiimin jäsen on erilainen ja tuo pöytään erilaisia ​​vahvuuksia ja heikkouksia. Hyvä joukkue on sellainen, jolla on Belbinin yhdeksän eri hahmon ominaisuudet. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että tiimissäsi on oltava yhdeksän eri henkilöä, vaan että tiimisi jäsenillä on oltava vahvuuksia, jotka liittyvät kuhunkin yhdeksästä hahmosta.

Belbinin yhdeksän hahmoa ovat seuraavat:

• Istutuskoneet – Nämä ovat vapaita ajatuksia ja luovia tekijöitä, jotka ovat usein parhaita ihmisiä, joiden puoleen mennä, jos etsit innovatiivisia ratkaisuja ongelmiin. Istutuskoneet eivät juurikaan painota ratkaisujensa mukana tulevia käytännön ja toiminnallisia esteitä. Liian monta istuttajaa tiimissäsi voi usein heikentää tuottavuutta, koska liian monet ideat ilman mitään toimia johtavat liialliseen analysointiin.
• Resurssitutkija – Tämä tiimin jäsen keskittyy verkostoitumiseen ja resurssien järjestämiseen idean toteuttamiseksi, usein tiimin ulkopuolelta. Resurssitutkijat ovat usein ulospäin suuntautuneita, ulospäinsuuntautuneita ja iloisia, mutta heillä on taipumus menettää innostus ajan kuluessa projektisyklin aikana.
• Koordinaattori – Soveltuu joukkueen johtamiseen, koordinaattori on hyvä työn delegoija. Koordinaattorit ovat luonnostaan ​​syntyneitä johtajia; siksi he ovat hyviä ratkaisemaan konflikteja, auttamaan muita tiimin jäseniä ja ymmärtämään jokaisen tiimin jäsenen potentiaalia. Pääasiallisen delegointivastuunsa vuoksi koordinaattoreita pidetään usein manipuloijina, koska heillä on tapana delegoida kaikki työnsä muille tiimin jäsenille.
• Shaper – Nämä tiimin jäsenet ovat erittäin motivoituneita ja suorituskykyisiä. Muotoilija saa muut tiimin jäsenet suoriutumaan ja pysymään motivoituneina projektisyklin aikana. Muotoilijat ovat kekseliäisyytensä ansiosta hyviä myös esteiden voittamisessa ja ovat erittäin innovatiivisia ongelmanratkaisijoita. Nämä ominaisuudet tekevät Shapereista myös jonkin verran taipuvaisia ​​olemaan lyhytnäköisiä, koska he arvostelevat ikätovereidensa huonoja suorituksia.
• Monitori – Monitorissa on puolueeton lähestymistapa joukkueen suorituskyvyn arviointiin. Näytöt ovat perusteellisia, ja niissä on paljon huomiota yksityiskohtiin, mutta ne eivät ole kovin luovia, mikä tekee niistä myös erittäin kriittisiä ratkaisuja kohtaan, joilla ei ole vankkaa loogista tai käytännöllistä perustaa.
• Ryhmätyöntekijät – Nämä tiimin jäsenet ovat rauhoittava balsami, joka pitää koko tiimin työskennellyt yhdessä. Tiimityöntekijöitä luonnehditaan usein hyviksi kuuntelijoiksi, älykkäiksi diplomaatteiksi ja henkilöiksi, jotka auttavat joukkueen sotivia ryhmiä rauhoittumaan ja työskentelemään yhdessä. Usein tiimityöntekijöiden merkitys paljastuu heidän ollessaan poissa, koska silloin konflikteja ei käsitellä ja tiimin kokonaistuottavuus laskee. Herkän luonteensa vuoksi tiimityöntekijät eivät yleensä ole päättäväisiä.
• Toteuttaja – Nämä ovat tiimin työmehiläisiä. He noudattavat sääntöjä ja muuttavat ideat ja konseptit todellisiksi teoiksi tiimissä. Usein on havaittu, että toteuttajat ovat kiivaasti uskollisia yritykselle tai tiimille itselleen ja pyrkivät siten ottamaan vastaan ​​töitä, joita kukaan muu tiimissä ei halua. Lakikuuliaisuudesta johtuen toteuttajilla on usein ongelmia työskennellä projekteissa, jotka vaativat sääntöjen tai vakiintuneiden käytäntöjen taivuttamista.
• Completer – Sellaista tiimin jäsentä voi kutsua perfektionistiksi. Valmistujilla on yleensä valtava sisäinen motivaatio tehdä asiat ehdottomasti parhaalla mahdollisella tavalla. He asettavat korkeat vaatimukset itselleen ja muille tiimin jäsenille, joten he eivät useinkaan pidä kollegoissaan pienten virheiden liiallisesta analysoinnista. Suorittajat eivät myöskään luota paljoakaan muihin tiimin jäseniin heidän osaamisalueeseensa kuuluvassa tehtävässä. He tekevät mieluummin nämä tehtävät itse kuin delegoivat niitä.
• Asiantuntijat – Nämä tiimin jäsenet ovat loistavia tietyllä alalla ja heillä on valtava tietämys ja osaaminen tällä alalla. Asiantuntijoilla on usein tavallista korkeampi keskittymisaste ja halu oppia enemmän kuin useimmilla. Asiantuntijoiden kiinnostuksen kohteiden erityisluonteen vuoksi he eivät voi luottaa mihinkään, joka ei kuulu heidän kiinnostuksen kohteensa.

Kun olet tunnistanut tiimisi eri hahmot pyytämällä tiimiäsi osallistumaan valeprojektiin tai harjoitukseen, delegoi projekteja heille tavalla, joka täydentää heidän vahvuuksiaan. Näin saat tiimin, joka työskentelee tehokkaimmalla tavalla.

4 Muista tulevaisuuden peli

Tämän menetelmän tarkoituksena on antaa tiimin jäsenten visualisoida, mitä heidän tekemänsä tuote on tehnyt tulevaisuudessa. Tämä on eri asia kuin kysyä, mitä tuote tekee? koska edellinen kysymys mahdollistaa valmiimpia ja yksityiskohtaisempia vastauksia. Myöskään jälkimmäisessä kysymyksessä ei ole viitekehystä vertailulle. Toisaalta, kun tiimiä pyydetään olettamaan, että he ovat käyttäneet lopputuotetta jonkin aikaa, heidän on helpompi kuvailla tuotteen ominaisuuksia ja kykyjä.

Ilmaisu on olennainen tässä menetelmässä. Jos esimerkiksi kysyt, mitä haluat älypuhelimesi tekevän? Ja mitä älypuhelimesi on tehnyt vuoteen 2050 mennessä?, vastaukset ovat lähes aina villisti erilaisia.

Tämä on hyvä harjoitus ottaa mukaan myös asiakas, sillä hän voi antaa suunnittelutiimille käsityksen asiakkaan visiosta ja asiakkaan odotuksista lopputuotteen suhteen.

5 päivää elämänmenetelmästä

Tämä menetelmä keskittyy myös ajatukseen loppuasiakkaan tuntemisesta mahdollisimman hyvin. Tässä menetelmässä tiimin jäsenet ja loppukäyttäjä istuvat yhdessä, jolloin loppukäyttäjä kertoo kaikki toiminnot, joihin he osallistuvat keskimääräisenä päivänä. Ryhmän jäsenet kirjaavat ylös erilaisia ​​aktiviteetteja mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Tämä harjoitus voidaan sitten toistaa useiden loppukäyttäjien kanssa, jolloin eri toiminnoista luodaan yksityiskohtainen aikajana.

Kun tiimillä on aikajana, he voivat tunnistaa loppukäyttäjän kipupisteen ja tehdä sopivia muutoksia ja lisäyksiä lopputuotteen suunnitteluun, jotta loppukäyttäjä on mahdollisimman tyytyväinen koko käyttöaikansa. tuote.

Nämä ovat joitain harjoituksia, joita voit tehdä suunnittelutiimisi kanssa murtaaksesi yksitoikkoisuuden ja antaaksesi suunnittelutiimin ajatella avoimemmin ja tuoda pöytään innovatiivisia ideoita projekteihinsa. Nämä menetelmät toimivat, koska ne antavat jokaisen suunnittelutiimin jäsenen esittää ideoitaan ja käsityksiään, mikä tekee lopullisen suunnittelun, joka on hyvin harkittu ja joka pystyy käsittelemään suurimman osan loppukäyttäjän mahdollisista huolenaiheista.